...aurinko ja helteinen sellainen paistaa risukasaan.

Neljän vuoden rimpuilun, taistelun löyhässä hirressä toi tulosta!

En ollut uskoa todeksi, kun eläkeyhtiö myönsi viimein eläkkeen! Tästä on hyvä jatkaa. Eihän eläke suurensuuri ole minun iässäni, mutta tulo säännööllistä.

Perjantaina olisi ollut erinomainen juhlistamispäivä, mutta kylän moottoripyöränuoriso päätti toisin. Sitä tosin on jatkunut nyt koko kevään. Konstit on rehellisesti sanottuna vähissä, kun poliisikaan ei enää tule. "Olis kyllä hyvä, että sattuisi jotain". No kuvastaa tätä nykyaikaa. Millään siis ei ole mitään väliä.

No. Nyt jaksaa sitten taistella uusia tuulimyllyjä vastaan.

Mutta mitä huomaankaan! Blogisivustoni on sikin sokin sekaisin? No. Katsotaan syksyllä. Meikäläinen sanoo itsensä irti tästä vuodatuksesta, jos en saa oman näköisiäni sivuja ilman koulutusta. En jaksa ohjelmoida enää sivustoja tällä taidolla, mikä on "kantapään" kautta hankittu. Siirryn mieluummin harrastusteni pariin sen sijaan, että käyttäisin energiani sivuston ylläpitoon. Sääli. Sain täällä niin monta ystävää ja mielenkiintoisia tarinoita.

Jotenkin tuntuu siltä, että tämä(kin) sosiaalinen media menee FaceBook - tyyliin. En ääneen sano. Itsekin olin siellä, vähensin. Ja huomasin taas kerran , että metsään mennään.

Teille uskollisille seuraajille oikein hyvää jatkoa ja kiitos Vuodatus-ystävyydestänne jo tässä vaiheessa.