Merkkipäivät tuntuvat sijoittuvan meidän lähipiirissä aika lailla kevään ja kesän aikaan, kummallista. Olisikohan pitkällä talvella ollut joskus osuutta asiaan ;)

Kun kerran olen tilkkutöihin(kin) innostunut, niin mikä onkaan merkkipäiviä muistaessa! Minun kannaltani siis tietenkin aika helppo nakki, kunhan keksii vain aiheen. Saattaa tietysti lähipiiri jossain vaiheessa ryhtyä kummastelemaan meikäläiseltä saamiaan juttuja. Vaan vaihdetaan sitten "levyä" kun kyllästyvät.

Ensimmäiset merkkipäivät, 50-v, olivat tuossa huhtikuun lopussa. Minäpä tietysti sitten hoksasin liian myöhään aiheen, koira-sellaisen, joten varsinainen paketti menikin posti kuljettamana vähän myöhässä. Kortin sain sentään liikenteeseen ajoissa.

Tyynyissä on kuvana tulostimella siirtokuva-arkille (silittämällä) tulostetut koiriemme kuvat. Tyynyissä komeilevat (?) meidän Miska ja Inka. Inka on tuo unisempi ;)

Korttiin liimasin aivan upeasta kukkataftitsta leikkaamani kukat ja sisäosiin tekstit valokuvapaperille. Ja muutama lehtisolukkokin eksyi matkaan.

 

Sitten toukokuun puolella vuorossa olivat miehen sisko lähikaupungissa ja lapsuudenystäväni Helsingissä. Heille matkasivat istuinaluset, sininen ystävälleni. Korteista en tietenkään muistanut ottaa kuvan kuin toisesta. Tyypillistä. En ole oikein vielä tottunut ajatukseen, että laittaisin jotain näkkyvää tänne blogistaniaankin.

Tämä kortin vastaanotti ystäväni.

 

Tämmöisiä olivat siis muistamiseni tänä vuonna heille.

Nyt työn alla on ollut kummitytön pakettiin tuleva tekele. Ylioppilasjuhlia kun juhlii, edellä mainitun lapsuudenystäväni tytär. Valitettavasti vain, todella valitettavasti, en kuitenkaan pääse ojentamaan hänelle lahjaa varsinaisena juhlapäivänä, ensi lauantaina. Posti vie puolestani osan lahjasta ja sylin täydeltä onnitteluja. Olen kyllä hengessä mukana. Me tapaamme kyllä sitten myöhemmin kesällä. Onneksi.