Nyt on sitten keittiön kappa valmis, paikallaan ja kuvattu!

Ensimmäinen verho, jonka olen ikuna tehnyt noin monimutkaisesti ! Yleensä on ollut vain ylä- ja alakäänne. Mutta täytyyhän sitä kaiketi ryhtyä joskus myös toisenlaiseen juttuun. Ja toisaalta. Kun huusholli on muutenkin vähän sellainen "luomu", ilman minkäänmoista sisustussuunnitelmaa (ellei mutu tuntumaa lasketa), niin sopiipa sitten verhotkin tehdä ihan omista lähtökohdista. Ihan on "meidän" näköistä ja se riittää kyllä :)

Kaikki oikeastaan lähti tässä tapauksessa liikkeelle ihan noista kahdesta isosta aallosta. Ovat siis suoraan Finnlaysonin kankaan kaksi peräkkäistä kuviota. Hieman jouduin sommittelemaan, kun yksi leveys ei riittänyt ikkunaan, vaikkeivät isot olekaan. Muu syntyi sitten niiden ympärille olemassa olevista (ja niitä on PALJON) kankaista ja muista materiaaleista.

Tämmöinen tapaus siis valmiina.

En hirvinnyt ottaa kuvaan ikkunan alalaitaa.... siellä näet on vielä talven tuntua. Olen siihen joskus ensilumen aikaan laittanut vähän keinolunta ja isoja lumihiutaleita. Ne eivät oikein istuneet kuvaan kevätvärin kanssa. Näyttääpä tuolla roikkuvan kuitenkin linnunruokintavärkkejä....kuitenkin...

No tästäpä innostuneena sitten aloitin ne olohuoneen verhot. Tähän asti pääsin eilen.

Pilkoin yhden puutarha-aiheisen kankaan ja etsin siihen sopivaa lisäväriä ja vihreää. Niistä aineksista rakensin BridesBucketin (toivottavasti meni oikein), joka oli tilkkupiirin yksi opeteltavista, minulla siis laiskanläksynä.

Näitä kukkia valmistin kolme ja huomasin, etteivät ne missään tapauksessa riitä verhon leveyteen yksin.

Niinpä pohdittavaksi jäi, mitä kaveriksi. Tänään sen hokasin (voi hitsin hitsi, nopeastipa syntyi!).  Samaisesta pilkotusta puutarhakankaasta, toisesensävyisestä vihreästä ja tehosteesta syntyi sitten kaksi muuta "pukettia". Ne ja pohjakangas jäivät tänään vielä pöydälle, ikäänkuin yön yli.

Sivuille tuleville paneliverhoille valitsin kuitenkin jo kankaan ja ompelin ne valmiiksi.