Niinpä sitten koitti keskiviikko. Näin kaiketi jatkuisi satu. Vaan eipä mitään satua, vaan ihan totta.

Eilinen mielenharmaus on taas poissa. Enkös minä sitä sanonut. (On muuten mieleinen lausahdus Silmänisku). Sellaista alavireisyyttä vaan sattuu ja tapahtuu.

Tänään tosin luonto on vähemmän aurinkoinen. Lunta hivailee pakkasessa, siis ihan talvinen keli edelleen. "Mömmöm"-hiihtäjätkin ja muut sompailijat aloittivat näköjään urakkansa. Itse tuota suomalaisten rakastamaa (?) urheilulaljivalikoimaa seuraan hyvin satunnaisesti. Mies silloin, kun sattuu olemaan katseluaikaan "työtön". Pikkuisessa huushollissa eletään, mutta aina tuo puulämmitys ja muut "talkkarin" hommat pitää vireessä. Siis työssäkäynnin ohessa. On näet vielä tähän maailman aikaan siinä onnnellisessa asemassa, että on vielä työpaikka. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.... vaan eipä maalata piruja seinille.

Niin tuosta urheilusta. Mukavaahan liikunta on noin niinkuin ihan omiksi tarpeiksi. Mutta ei sitä jaksa tuntikausia tutkailla television ruudulta, vaikka väritelkkari onkin ;) No. Jos minut joskus saa pysähtymään tv:n ääreen, niin ainakin käsissä pitää olla jotain värkkäämistä. Nyt on työn alla kaulahuivit.

Ajattelin minä tuossa päivänä muutamana, että kävelysauvatkin olisivat tuolla vinninrapussa, ihan yksinäisenä. Eivät ole päässeet tuulettumaan kuin viimeksi kesällä. Niiden avulla tein mm laavuretken viime kesänä majaillessamme Aurejärven rannalla viikon.

Ja tuolla samaisella reissulla syntyi muuten tupsuja pari sataa Yllättynyt. Juu. Luit aivan oikein.  Innoissani keräsin mukaani kaikki langantähteet. Pikkuruisia nyssyköitä epämääräisiä lankoja. Niistä sitten värkkäsin sellaisen apulaitteen avulla kasapäin tupsuja istuessani mökin verannalla. Ongelmaksi on nyt vain muodostunut se, mihin nuo tupsut käytän. Kyllä niille käyttö löytyy... ehkä.... niinkuin monelle muullekin "jos niitä joskus sattuu tarvitsemaan" -tavaralle.

Äsken leivoin pannaria, sellaista vähän parempaa versiota. Edellisen kerran en löytänyt ohjetta (ajatella, en osaa tehdä edes pannaria ilman ohjetta Yllättynyt) ja nyt kun sen viimein sain käsiini iski "himo". Ja hyvää on. Ah nam.

Niinpä nyt sitten taas jatketaan arkisissa askareissa odottaen mitä tuleman pitää.....

Ja kiitokset muuten Vekille tsemppikommentista :)